"Maailma on
kaunis."
Hampaiden vaihtumisen
aikaan, n. 7 vuoden iässä lapsi valmistautuu
aloittamaan koulun. Samalla alkaa toinen seitsenvuotiskausi, joka Steinerin mukaan on ihmisen
elämänvoimien kehittymisen ja vahvistamisen aikaa. Elämänvoimilla (eteriteetti, muotovoimat) tarkoitetaan steinerpedagogiikassa sitä, mikä antaa fyysiselle
ruumille sen muodon, elämän ja hengen. Sen vaikutusta on, että fyysisen ruumiin
ainekset muovautuvat erinäköisiksi ilmiöiksi; fyysinen ruumis on siis lopulta
elämänvoimien ilmentymä.
Siinä missä lapsi
ensimmäisen seitsemän vuoden aikana kehittyy ja kasvaa ruumiillisesti, tullen ikäänkuin osaksi ulkoista maailmaa, rakentaa hän toisen seitsenvuotiskautensa aikana
sisäistä maailmaansa kokemuksistaan ja mielikuvistaan. Elämänvoimat
kehittyvät lapsessa vertausten ja mielikuvituksen avulla, joiden kautta hän
avautuu maailmalle yhä enemmän oman sisäisyytensä kautta.
Tänä ikäkautena lapsi
elää vahvasti tunteissaan, eikä aika ole vielä lainkaan kypsä älyllisyyden ja
järjen alueelle siirtymiseen. Sen sijaan on tärkeää, että opetus tarjoaa
lapselle tunne-elämää vahvistavia elämyksiä ja kokemuksia, jotka rakentavat
siltaa heräävän sisäisyyden ja ulkoisen maailman välille. Tällaisia kokemuksia
voi kasvattaja välittää erinomaisesti mm.
tarinoiden ja kertomusten avulla, sillä ne auttavat lasta luomaan
vahvoja ja eläviä mielikuvia. Myös
taide, musiikki ja luontoelämykset ovat oleellisessa roolissa, kun halutaan
puhutella lapsen tunnetasoa . Kauneus ja
kauneuden kokeminen vahvistavat lapsen sisäistä tuntoa elämästä, ja koko tämän
ikäkauden ajan lapsen tulisi saada kasvaa tunnelmassa: "Maailma on
kaunis."
Kahden ensimmäisen kouluvuoden
aikana lapsella on luontainen tarve oppia ilman oman mielipiteen muodostamista.
Hän omaksuu uudet asiat paljon mielikuvituksen, muistin ja rytmisen toiston
välityksellä, ja koko toisen seitsenvuotiskauden sanotaankin olevan samalla
muistin kehityskautta. Steinerin mukaan muisti on sielunvoima, jonka
oikeanlainen kehittäminen mahdollistaa asioiden käsitteellisen ymmärtämisen
myöhemmin niin, etteivät abstraktit käsitteet jää lapsen olemuksesta
irrallisiksi.
Esimerkiksi
muistinvaraisesta oppimisesta Steiner antaa kielen ja puheen kehityksen. Lapsi
oppii sanat ja käsitteet parhaiten ulkoa opettelemalla, ja ymmärrys puheen
sisällöstä kehittyy vaistonvaraisesti. Käsitteitä ei tarvitse läpi selittää
lapselle, vaan elävä elämä kuvittaa puheen ja antaa sille sisällön. Vasta
myöhemmin, sukukypsyyden heräämisen myötä, avautuu lapselle abstraktien
käsitteiden maailma kuin luonnostaan. Mikäli muistia ja muita elämänvoimia on
7-14 vuotiaana vahvistettu ja tuettu oikein, kumpuaa laaja abstrakti ymmärrys
elämän ilmiöistä lapsesta itsestään, eikä ulkoapäin eritellyistä merkityksistä
ja määritelmistä. Näin lapsen ajattelusta kehittyy oikeasti itsenäistä, ja se
kasvaa sopusointuun hänen tunne-elämänsä ja tekojensa kanssa.
Kommentit
Lähetä kommentti