Taide kasvattaa

                          "Taide on kasvatuksen lähtökohta"

Jokaisessa lapsessa on suunnaton määrä luovuutta ja välitöntä ilmaisukykyä. Steinerpedagogiikka pyrkii tukemaan ja vahvistamaan näitä voimia, jotta ne säilyisivät läpi elämän ihmisyyden perustana, jolle sivistys ja elämäntaito rakentuvat.

Elämänruumiin kehitysvaiheessa taide on todella merkittävässä roolissa, sillä sen muovautumiseen vaikuttavat voimakkaimmin tunteet ja mielikuvat, joita taide parhaimmillaan synnyttää.  Siksi myös tiedollisen opetuksen läpäisee taiteellinen elementti, jolla pyritään herättämään lapsen taiteellista aistia ja kehittämään kauneustajua. Päämääränä ei kuitenkaan ole kasvattaa tulevaisuuden Michael Angeloita tai Mozarteja, vaan tarkoituksena on taiteen avulla luoda elävä yhteys opetettavaan ainekseen. Taideopetuskaan ei siis ole lopputulosta, vaan itse prosessia, kasvua varten.

Sen lisäksi, että tiedollisessa opetuksessa hyödynnetään paljon taideopetusta, eroaa steinerkoulussa opetettavien taideaineiden opetus normaalista peruskoulusta, ja niitä on enemmän. Jokaisella opetettavalla taideaineella on oma ainutlaatuinen laatunsa, joka puhuttelee kehittyvää elämänruumista.

Muotopiirustus

Muotopiirustus on steinerkoulujen erityinen oppiaine, jota opetetaan viidellä ensimmäisellä luokka- asteella. Muotopiirustuksen perustana lapselle on liikkeen laadun kokemus. Piirtäminen aloitetaan liikkumalla muodot jaloilla lattialla, sen jälkeen lapsi piirtää muodon sormellaan ilmaan, sitten hahmottelee sormella paperille, jonka jälkeen vasta lopuksi piirtää sen vahaliidulla paperille. Heti ensimmäisenä koulupäivänään lapsi piirtää suoran ja kaarevan viivan. Tämä suora ja kaareva muoto on koko muotopiirustuksen pohja.

Muotoon eläytymien ja muodon hahmottaminen paperille muovaa lasta itseään. Se vahvistaa hänen muotovoimaruumistaan; lapsen liike saa muodossa näkyvän ilmauksen. Tämä kokoaa, eheyttää ja rauhoittaa lasta kokonaisvaltaisesti.

Kuvataide

Maalaus on luokilla 1-8 integroitu pääaineeseen, sillä se ravitsee lapsen tunne-elämää ja taidekokemuksilla on parhaimmillaan suuri kasvattava merkitys. "On aivan sama kuinka kömpelösti lapsi muovaa tai maalaa, toiminta herättää hänen sielunvoimiaan. " (Rudolf Steiner)

Lapset maalaavat vesiväreillä "märkää märälle" tekniikalla, joka antaa lapselle liikkuvia ja voimakkaita väriaistimuksia ja tunnelmia. Maalaus on etenkin aluksi puhdasta värien tutkimista, jossa ulkoinen muoto on jälleen kerran sisäisen kokemuksen ilmausta. Ennen maalausta kerrotaan monesti myös tarinoita, jotta saadaan lapsi osallistumaan koko olemuksellaan prosessiin, ja herätetään hänet elämään väreissä.

Eurytmia

Eurytmia on steinerkoulujen erityinen taideoppiaine, jossa sykkii vahvasti koko steinerpedagogiikan sydän; se on liikuntataidetta, jonka tarkoituksena on yhdistää fyysiset liikkeet sielun liikkeisiin ja luoda harmoninen suhde henkisyyden ja kehollisuuden välille. Usein eurytmiassa tulkitaan jotakin taiteellista sisältöä, kuten runoa tai musiikkia, jonka herättämästä sisäisestä tunteesta löydetään ulkoinen liike.

Eurytmia alkaa jo päiväkodissa, satueurytmialla, jossa lapset liikkuvat eläväksi sadun tapahtumia ja henkilöitä. Siitä siirrytään luontevasti ensimmäiselle luokalle, jossa esitellään geometrisiä muotoja edelleen sopusoinnussa lapsen mielikuvituksen kanssa, suora viiva voidaan kokea "kultaisena siltana" ja piirimuoto vaikkapa "aurinkona".  Ympyrän muoto on eurytmiatunnin lähtökohta: tunti alkaa piiristä ja loppuu siihen.

Musiikki

Steinerkoulun kansainvälisessä opetussuunnitelmassa kirjoitetaan musiikista näin: "Musiikki ei ole vain yksi lukujärjestyksessä oleva aine, vaan se on mielentila. -- Tämä mielentila täytyy luoda joka tunnilla." Tämän voisi ymmärtää havainnollistavan sitä, miten opetuksessa pyritään jatkuvasti harmonisoimaan lapsen tunne, tahto ja ajattelu, kuten musiikissa sointuvat yhteen melodia, rytmi ja harmonia. Näin tulisi opetuksessa aina olla läsnä eräänlainen musiikillinen elementti. Musiikki, laulu ja rytmileikit ovatkin konkreettisesti esillä heti ensimmäisestä koulupäivästä lähtien; musiikkia luodaan, kuunnellaan ja koetaan, käyttäen sitä opetuksen apuna lähes kaikilla oppitunneilla.

Ensimmäisellä ja toisella luokalla lapset opettelevat pentatonisia melodioita jäljittelemällä opettajaa. Lapsi laulaa, liikkuu rytmejä ja oppii soittamaan pentatonista huilua. Kolmannella luokalla tapahtuu  musiikin opetuksessa merkittävä muutos, kun lauluja lauletaan pentatonisen asteikon ulkopuolelta ja otetaan käyttöön diatoninen huilu.